Elokuu – rintaneula

Elokuu | rintaneula | 2022 | 34mm x 35mm x 13mm | kierrätyshopea, meripihka

Elokuu 2021 – tuoksut, nenä ja keuhkot

Hunajainen vanhan kuusen pihka Hiidenvuoren juurella valtasi hajuaistin, suopursun veroinen, erilainen, mutta yhtä kaunis. Lauluharjoitukset sai liman liikkeelle ja rinnan avautumaan. Nautin olla ohjattavana. Näköhavainto: pilviveistos nukkuvasta Sibeliuksesta. Kosketuksen kaipuun ratkominen on kesken. Miten niin yksinkertainen asia on niin vaikea ratkaista?

Silmillä aistiminen, kuuleminen, haistaminen ovat ulkoista. Entä silmät kiinni? Miten suunnata katse kehon sisälle?

Olipa tunteeton, mauton, hajuton, äänetön päivä. Tällaisiakin päiviä tarvitaan. Kiitollinen. Hiljaisuus on arvokasta, huumaava tuoksu hukassa, visuaalinen ähky sai tänään tyhjentämään katseeni ja toivon unen tuomia kuvia. Maistoin kyllä, mutta toivoisin maistavani jotain muuta kuin ravintoaineita, sydämen ravintoa!

Pilvipatsas kultaisella reunuksella, tammen vehreys, pihka ja tuore puuhakkuu, puristava olo.

Sade herätti lempeästi, vaivuin uneen vielä tunniksi. Kesästä syksyyn laulaen, iloiten. Äänetön tyyni päivä arkisella tuoksulla. Arka ja pidättyväinen keho. Raikas sateen tuoksu, hapan pihlajanmarja suun sinfonia. Silmätkii.Voiko vielä oppia viheltämään, onko se tarpeen?

Keuhkot ovat sydämen temppeli, siivet ja suoja

Kiitollisuus valtasi sielun tänään moneen otteeseen, olen siunattu, hyvien ihmisten ympäröimä. Makuna raikas vesi ja metalli.

Objekti, minä olen muille objekti!