Aineeton koru on filosofista pohdintaa oman korumuotoilija-ammatin ympärillä. Haluan tutkia aineettomuutta korutaiteen näkökulmasta. Tällä välilehdellä julkaisen filosofiset pohdintani valitsemieni aiheiden ympäriltä artikkeleina.
Vuodesta 2013 olen haastanut ihmisiä pohtimaan kanssani, mikä on aineeton koru? Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta ja se on pistänyt pohtimaan, mitä on aineettomuus, mikä koru on ja mitä se voi olla? Jokaisen henkilökohtainen suhde koruun vaikuttaa vastaukseen. Olen saanut paljon hämmentyneitä katseita, sekä upeita vastauksia, kuten; rakkaus, maisema, tunne, runo, asenne, ystävyys, luonto ja niin edelleen. Nyt alan purkamaan aihe aiheelta tätä elämäni suurinta kysymystä, joka minua kiehtoo – eikä jätä rauhaan. Pohdinnalla haluan herättää sinut miettimään todellisia tarpeita ja olemaan onnellinen siitä mitä on ja oppia hyödyntämään sitä mitä ei ole. Työlläni tahdon korostaa aineettomuuden merkitystä ja sen mahdollisuuksia materialismin maailmassa korutaiteessa.
Korujen merkitys yksilölle yhteiskunnassa on valtava. Kautta historian meillä on ollut tarve koristautua yhteiskuntaluokasta riippumatta. Koru on esine, jolla henkilö esimerkiksi viimeistelee asun, kertoo omaa tarinaansa, ilahduttaa, käyttää korua keskustelun avaajana, herättää huomiota, kohentaa itsetuntoa, symboloi ja viestittää statusta esimerkiksi kihla- ja vihkisormuksella, kunniamerkillä, armeijan natsalla, korostaa omaa alkuperäänsä ja niin edelleen. Koru voi olla hyvin henkilökohtainen – tai vain merkityksetön koristautumisen väline. Korut kuuluvat ihmisille ja ovat olleet osana meitä ja meidän toimintaa kutakuinkin yhtä kauan kun olemme täällä kulkeneet. Toiminta korun ympärillä elävöittää ja avaa korun tarinan ja sen syntyperän, syventää suhdetta käyttäjän ja tekijän välillä, osallistaa sekä avaa korun ja sen tekijän arvomaailmaa. Toiminnalla voi itse määritellä, mitä se tekee korulle, sillä voi tukea omia ajatuksia ja tuoda ne myös muille julkiseksi halutessaan.
Aineettomuus kielitoimiston sanakirjan mukaan on: ei-aineellinen, immateriaalinen; eteerinen. (1.) Materialismissa eli aineellisessa todellisuuskäsityksessä todellisuus on ainetta tai energiaa. Materialistisen ajattelutavan mukaan aineettomaksi koetut asiat, kuten ajatukset ja käsitteet, ovat jollain tavalla riippuvaisia aineellisista olioista ja voidaan kuvailla niiden ominaisuuksina tai vaikutuksina. Idealismissa eli henkisessä todellisuuskäsityksessä todellisuus on henkeä tai ideoita. Idealismin mukaan henkiset asiat, ideat tai käsitteet koostavat todellisuuden ja järjen tai henkisen ponnistelun avulla todellisuus tavoitetaan tai rakennetaan ihmismielessä havaintojen ja ajattelun kautta. (2.)
”Aineeton pääoma on jotain, joka on fyysisten olioiden tai konkreettisten esineiden välissä: ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta, prosesseja, järjestelmiä, arvoja, kulttuureja, luottamusta.” (3. Malmelin, Hakala 2007: 25).
Aiheita Aineettomaan koruun on jo kertynyt kymmenessä vuodessa melkoisesti ja tarkoitus on julkaista vähintään yksi artikkeli vuodessa. Savolaisittain ilmaistuna julkaisen täällä uutta sisältöä säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos haluat tietää, kun uusi artikkeli on eetterissä, tilaa uutiskirjeeni laittamalla minulle viestiä: kirsi@littlebigwoman.fi.
Aineettoman korun johdantotekstissä käyttämäni lähteet:
1. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/aineeton
2. Ismo Pentikäinen: Maailmankuva ja metafyysiset ongelmat: https://peda.net/id/057d1fa29ee
3. Malmelin Nando, Hakala Jukka 2007: Radikaali brändi. Talentum Media Oy, Helsinki